0

Pitäisikö Lemille ja Taipalsaarelle ottaa kiintiöpakolaisia?

Länsi-Saimaan Sanomat on selvittänyt Kyläpuntarin avulla levikkialueen kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä paikallisista puheenaiheista. Vastauksia julkaistaan ennen kuntavaalien varsinaista vaalipäivää (9.4.) sekä painetussa lehdessä että verkkopalvelussa.
Alla ehdokkaat kertovat kantansa siihen, pitäisikö Lemille ja Taipalsaarelle ottaa kiintiöpakolaisia. Lemiltä kysymykseen vastasi 32/42 ehdokasta ja Taipalsaarelta 41/56 ehdokasta.

MATIAS LÖVBERG
matias.lovberg@lansisaimaa.fi

LEMI

KESKUSTA

Kati Buuri
– Ei tällä hetkellä, koska kunnalla ei ole tilojen puoleen mahdollisuutta heitä majoittaa.
Petteri Holopainen
– Ei.
Tarja Husu-Tuuliainen
– Ei.
Anu Karhu
– Ei.
Teemu Kemppainen
– Pakolaisilla on paremmat eväät elämän alkuun suuremmissa taajamissa, joissa on muitakin ulkomaalaisia ja enemmän vertaistukea tarjolla.
Tuula Konttinen
– Ei. Kunnalla ei ole tällä hetkellä ole tiloja, joihin kiintiöpakolaisia voisi sijoittaa.
Ritva Laurikainen
– Jos tarve vaatii, pitää myös Lemille sijoittaa pakolaisia, mutta ei mitään kiintiömäärää, vaan aina täytyy tilanne arvioida. Päätös pitää olla omissa käsissä.
Jarkko Ovaskainen
– Ei.
Samu Savolainen
– Ei.
Heikki Taipale
– Ei. Lemin resurssit eivät riitä.
Matti Tapanainen
– Kyllä, jos suhteellinen yhteisvastuu Suomessa toteutetaan ja on tilat ja resurssit.
Jarmo Tölski
– Ei. Inhimillisesti ottaen hädässä olevia pitää auttaa. Lemillä ei kuitenkaan ole tarvittavia tiloja eikä henkilöresursseja, joita tarvittaisiin esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhoidon järjestämiseksi.
Nina Värtö
– Kyllä. Se on moraalinen velvollisuutemme. Mutta tietenkin mahdollisuuksien mukainen määrä, joka ei toki kovin suuri Lemin kokoisessa kunnassa ole.

KOKOOMUS

Ari Ala-Outinen
– Ei ole resursseja. Mutta asia tulee selvittää.
Joni Immonen
– Ei.
Jari Joenperä
– Kyllä.
Lasse Lehtimäki
– Kyllä. Jokaisen kunnan tulee resurssiensa mukaan ottaa vastuu pakolaisista. Jos kunnalla ei ole resursseja, niitä on valtion puolelta järjestettävä, jotta kunta voi ottaa pakolaisia vastaan tai sitten pakolaisille tulee etsiä muualta asuinpaikka.
Juha Mielikäinen
– Tulevaisuudessa kyse ei ole siitä, haluaako joku kunta tehdä niin tai näin, vaan olemme tilanteessa, jossa Suomi joutuu vastaanottamaan pakolaisia. Se, mihin ihmiset sitten sijoitetaan, tapahtuu sitten joko kepillä tai porkkanalla. Tärkeintä on se, että turvapaikan tarve selvitetään kunnolla sekä se, että maahan tulevat ihmiset saavat perusteellisen opetuksen ja perehdytyksen.
Veli-Pekka Okko
– Ei. Kunnalla ei ole asuntoja eikä tiloja, joihin olisi mahdollisuutta ottaa.
Arto Penttilä
– Ei Lemin kunnalla ole erityistä tarvetta aktiivisesti haalia kiintiöpakolaisia.
Markku Pesari
– En vastusta pakolaisten ottamista, jos siitä aiheutuviin kustannuksiin löytyy maksaja. Pärjätään kyllä ilmankin.
Mervi Rings
– Ei tällä hetkellä. Mahdollisesti ehkä myöhemmin. Mikäli eduskunta sitoutuu ottamaan Suomeen nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia, on sen jälkeen tarpeen käydä keskusteluja kaikissa Suomen kunnissa, ketkä vastaanottaisivat heitä. Inhimillisesti ajatellen kyllähän heitä jokunen Lemillekin mahtuisi.
Laura Sirkka
– Ei.
Veijö Värtö
– Muutaman.

KD

Helena Kaittola
– Kyllä. Pakolaisia on autettava.
Eila Olkkonen
– Ei. Lemillä ei ole koulutus- ja majoituskapasiteettia kiintiöpakolaisille.

PS

Viktoria Kaartinen
– Ei.
Juha Koivisto
– Ei.
Lasse Nisonen
– Ei.

SDP

Antti Junni
– Ei. Meillä ei ole oikein tiloja kyseistä toimintaa varten. Jos asuntotilanne sen sallii, niin joku perhe kyllä sopii sekaan.
Jari Kahelin
– Ei.
Pekka Purtilo
– Kyllä perheellisiä voi ottaa, jos taustat selvitetään ja valtio on takuumaksaja.

TAIPALSAARI

KESKUSTA

Juho Heikka
– Ei. Jokaisen kunnan ja kaupungin tulee kuitenkin kantaa yhteiskunnalliset vastuunsa ja osallistua valtakunnallisiin asioihin.
Juha Hölsä
– Kyllä.
Jyrki Jauhiainen
– Kyllä, vastuuta pitää jakaa. Mieluummin lapsiperheitä.
Erja Kittilä
– Kyllä.
Ilpo Kolhonen
– Ei. Kunnassa ei ole sopivia tiloja.
Petri Kukko
– Kyllä, jos omat rahkeet riittävät. Pitää olla selkeä suunnitelma heidän kotouttamiseksi eivätkä heille suunnatut resurssit saa heikentää kuntalaisten omia palveluja.
Kimmo Kylämies
– Kyllä. Antaa eloa ja ilmettä Taipalsaarelle ja ihmiset voivat tyydyttää auttamisen tarvettaan.
Osmo Laine
– Ei. Pakolaiset tarvitsevat monenlaista apua ja en usko kunnalta löytyvän valmiiksi resursseja siihen. Uskon, että resurssien hankkiminen vaatisi kunnalta taloudellista panostusta ja kunnalla ei ole nyt varaa ylimääräisiin menoihin.
Johannes Moisio
– Kyllä, omien resurssien mukaan. Eli edellyttäen, että kunnalla on tyhjiä asuntoja ja kiintiöpakolaisia ei paria perhettä enempää.
Leea Ohtamaa
– Kysymys ei ole kovin yksiselitteinen. Asia on pohdittava huolellisesti sekä kunnanvaltuustossa että -hallituksessa. Kunnallehan kysymys on enemmänkin arvovalinta kuin taloudellinen kysymys. Tulee miettiä, pystytäänkö kunnassa järjestämään riittävät kiintiöpakolaisten tarvitsemat asiat.
Taisto Pitkänen
– Kyllä. On ensin mietittävä, minne heidät voidaan sijoittaa, mutta periaatteellinen kanta on kyllä, hallitusti.
Jarmo Turunen
– Ehkä. Pakolaisten ottaminen ei saa aiheuttaa kunnalle painetta rakentaa uusia tiloja päivähoitoon tai opetukseen.
Arja-Liisa Westinen
– Muutamia perheitä kunnan resurssien mukaan.

KOKOOMUS

Anne Heikkonen
– Pitäisi, mutta kotouttaminen on hankalaa, kun alueella ei ole liiemmin työpaikkoja tarjolla. Taipalsaari voisi kantaa oman osansa pakolaismäärästä, mutta suhteutettuna asukaslukuun.
Anne Heiskanen
– Asiassa tulisi huomioida kunnan aidot mahdollisuudet pakolaisten vastaanottoon. Onko kunnassa jo voimassa olevia tiloja, joita voisi hyödyntää eli löytyykö asuntoja ja löytyykö työpaikkoja. Kuntalaiset on otettava tässä asiassa myös monipuolisesti huomioon.
Jarkko Husu
– Taipalsaaren kantaväestölle tulisi ensin taata asunnot ja työpaikat ja sen jälkeen vasta huomioida mahdolliset pakolaiset.
Matti Kangasmäki
– Uusia tiloja tätä varten ei tulisi rakentaa. Jos olemassa olevia tiloja on hyödynnettävissä, niin Taipalsaaren tulisi kantaa kortensa kekoon. Onko Taipalsaaren sairaala joskus sopiva tällaiseen käyttöön?
Vesa Kukkonen
– Ensisijaisesti tulee huolehtia, että kuntalaisten asumis- ja peruspalvelut ovat kunnossa. Tämän jälkeen voidaan väestömäärään suhteuttaen arvioida, mikä on kunnan vastaanottokyky pakolaisten suhteen.
Lasse Kähärä
– Kiintiöpakolaisille tulee pyrkiä tarjoamaan mahdollisuus asettua kuntaan tietyin rajauksin eli kunnan kantokyvyn mukaan ja mieluiten muutama perhe.
Jorma Miettinen
– Kaikkien kuntien, myös Taipalsaaren, tulee olla yhteisvastuullinen pakolaisten vastaanottamisessa. Asianmukaiset tilat tulee kuitenkin löytyä olemassa olevasta rakennuskannasta.
Leo Peuha
– Kyllä. Asukasluvun mukaisessa suhteessa ja vapaana olevien asuntojen rajoissa. Edellyttää myös järjestelyitä koulutoimen puolelta.
Iikko B. Voipio
– Väestömäärän suhteessa, jos kunnasta löytyy majoitustilaa.
Marko Yli-Kankahila
– Ei. Ensin on huolehdittava kuntalaisten hyvinvoinnista sekä laitettava kunnan talous kuntoon.

KD

Tarja Törttö
– Kunnalla tulisi olla valmius ottaa kiintiöpakolaisia tai vähintäänkin tästä täytyy laatia suunnitelma, joka on tilanteen tullen riittävän hyvin valmisteltu huomioiden asumistilat, henkilöstö ja otettavien pakolaisten ikä ja sukupuoli liittyen kotoutumisohjelmaan, koulutustarpeeseen sekä kaikkein tärkeimpänä terveydenhuollon palvelut.

PS

Titta Miikkulainen
– Ei. Näin pienellä kunnalla ei ole niitä resursseja, joita pakolaisten kotouttamiseen tarvitaan.

SDP

Marika Frilander
– Pitää. Myös Taipalsaaren pitää kantaa vastuunsa tässä asiassa.
Turo Haapamäki
– Kyllä, harkiten ja perheinä. Hyvä kotouttaminen on tärkeä osa toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa. Lisäksi kulttuurien monimuotoisuus ja erilaisuus on rikkaus pienessäkin kunnassa.
Matti Häkkinen
– Ei.
Milko Marttinen
– Ei liene omissa käsissä. Toki kysymyskin tulee vuoden myöhässä.
Elma Mikkola
– Kyllä.
Kalevi Viskari
– Kyllä. Auttaminen kuuluu meille kaikille.

TS-LIIKE

Sari Kangasmäki
– Kyllä ja ei.
Sirpa Kairulahti
– Ei.
Esa Lähteenaro
– Kyllä.
Harri Nenonen
– Ensisijaisesti tulisi huolehti kunnassa jo asuvien ihmisten hyvinvoinnista sekä heidän tarpeistaan ja palveluistaan. Kiintiöpakolaisten sijoittaminen toisi kuntalaisille niin sanotun avoimen piikin, jonka kestosta ja määrästä ei kukaan voisi ennalta tietää. Jokainen kykyjensä mukaan ja kohtuudella. Tällä hetkellä kunta ei pysty pakolaisista huolehtimaan.
Heikki Niiva
– EOS. Täytyy seurata tilannetta ja pohtia rauhassa, millä tavoin parhaiten voisimme auttaa apua tarvitsevia.
Sari Taskila
– Kyllä.
Jukka Tirkkonen
– Kuntaan voisi ottaa kiintiöpakolaisia, lapsiperheitä.
Antti Tuomaala
– Kyllä, vastuu auttamisesta kuuluu yhtä lailla kaikille.
Pekka Wallén
– Ei. Kuntahan maksaa jatkuvasti kovasti sakkoja työttömistä kuntalaisista, lisää ei todellakaan tarvita. Asuntojakaan ei taida olla järin paljon tarjolla. Sen sijaan, jos kunta saisi pysyvästi sellaisen korvauksen pakolaisten asuttamisesta, kouluttamisesta, päivähoidosta, kotouttamisesta sekä muusta auttamisesta, että homma toimisi omakustanteisesti, tilanne olisi harkittava uudelleen.

VIHREÄT

Eeva Kurenniemi
– Kyllä. Hyvin kotoutetut pakolaiset ovat uusia veronmaksajia kunnalle. Kotouttaminen on molemminpuolinen prosessi, joka pitää sisällään myös kuntalaisten sopeutumisen uusiin asukkaisiin.

Viikon kysymys

Oletko jo käynyt terassilla?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä