0

Mannerheimin ankara julistus löytyi pappilan ulkovarastosta Suomenniemellä

SUOMENNIEMI  Kun Veijo Jääskeläinen meni tutkimaan ostamansa Suomenniemen entisen pappilan ulkorakennusta, hän ei arvannut minkälainen historiantutkimuksen aarre sieltä löytyy. Puisen laatikon pohjalla oli lehtien alla valkoisten joukkojen ylipäällikön, kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimin antama ankara julistus talvelta 1918. Julistuksessa uhataan muun muassa tihutyöntekijöitä ja rintaman takana aseistettuna liikkuvia ampumisella. On epäiltävissä, että Suomenniemen kirkossa luettu manifesti oli vauhdittamassa seuraavana päivänä suomenniemeläisten Arvi Ukkosen, 19, ja Adam Mettisen, 18, teloittamista Kiesilässä.
– Ainakaan ei voi olla huomaamatta, että julistus on voinut vaikuttaa asiaan, savitaipalelainen tietokirjailija Pentti Pylkkö arvioi Mannerheimin julistusta. Pylkkö on tuotannossaan erikoistunut vuosien 1917–18 tapahtumiin.

Veijo ja Alli Jääskeläinen muuttivat ostamaansa Suomenniemen entiseen pappilaan viime huhtikuussa. Veijo Jääskeläinen löysi Mannerheimin julistuksen raivatessaan ja siivotessaan ulkorakennusta. Julistus on painettu Mikkelin Uudessa Kirjapainossa vuonna 1918. Julistus oli määrä lukea kaikissa kirkoissa valkoisten hallussa olleella alueella.

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin- ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat. Jokainen, jolta 8 päivää sen jälkeen, kun tämä kuulutus on luettu maan kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai joka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla, julistuksessa ilmoitetaan.

Mannerheim antoi manifestissa menettelytapaohjeet muun muassa vankien otosta ja tavallaan valtuudet suorittaa teloituksia oman harkinnan mukaan. Pentti Pylkkö kiinnittää huomionsa ilmaisuun: kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
– Se jättää porsaanreiän, että voi ampua, Pylkkö pohtii.

Kirkkoherra Kustaa Mortimer Martin luki Mannerheimin julistuksen Suomenniemen kirkossa ensimmäisen kerran 23. maaliskuuta. Seuraavana päivänä 24. maaliskuuta teloitettiin Kiesilässä kaksi suomenniemeläistä nuorta miestä: Arvi Ukkonen ja Adam Mettinen. Nuorukaiset olivat serkuksia. Suomen sotasurmat -asiakirjojen mukaan kummatkin olivat torpparin poikia. Mettisen teloittamisen syyksi merkittiin urkkijana toimiminen ja Ukkosen surmamotiiviksi punakaartilaisuus. Toisaalta kummankin osalta on merkitty asiakirjoihin: ei kuulunut punakaartiin. Dokumentit ovat ristiriitaisia.

Pylkkö on löytänyt Työväen arkistosta kirjeen, jonka Adam Mettisen äiti oli lähettänyt viranomaisille. Äiti pyytää ”etuskuntaoikeutta” rankaisemaan syyllisiä ”syyttömien poikain murhasta”. Nuorukaiset olivat ilmeisesti käyneet punaisten puolella. On mahdollista, että heitä epäiltiin tietojen välittämisestä punaisille. Pojat parin tunnin perästä ammuttiin seittämällä kiväärillä, äiti kirjoittaa. Nuorukaisten kohtalo järkytti koko paikkakuntaa. Teloitetut haudattiin Suomenniemen kirkkomaalle. Hautakivessä on teksti: Annoitte nuoren elämänne v. 1918 uhreina.

TIMO SIHVO
timo.sihvo@lansisaimaa.fi

Lue lisää torstain 26. lokakuuta Länsi-Saimaan Sanomista

Viikon kysymys

Keräätkö luonnonmarjoja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä