Nuoren lemiläisen käsissä syntyi komein puukko – Otto Kemppainen voitti Suomi 100 -juhlakilpailun

Harvalla nuorella miehellä pysyy yhtä hyvin kädessään pajavasara ja tietokoneen hiiri. Molemmat työkalut ovat hallinnassa tevaniemeläisellä Otto Kemppaisella.

Puukko on yksinkertainen tarve-esine, mutta sen valmistaminen on monimutkainen prosessi. "Tärkeintä on metallurgia, yhdistelmä kemian ja fysiikan tietoja", lemiläinen Otto Kemppainen, 18, selittää.

Markku Paakkinen

Harvalla nuorella miehellä pysyy yhtä hyvin kädessään pajavasara ja tietokoneen hiiri.

Molemmat työkalut ovat hallinnassa tevaniemeläisellä Otto Kemppaisella, jonka valmistamat puukot ovat saaneet runsaasti ihailijoita Instagramissa.

Kemppainen on noussut nopeasti nuorten puukontekijöiden kärkeen. Hänen puukkonsa voitti Suomen puukkoseuran valtakunnallisen Suomi 100 -juhlakilpailun.

Tuomaristo hehkutti: “Otto Kemppaisen voittajapuukko on muotokieleltään perisuomalainen. Puukkoon on yhdistetty perinteellisten muotojen lisäksi persoonallisia ilmeitä. Omassa niukkuudessaan puukko on teknisesti huipputason työtä ja kokonaisuutena virheetön. Puukossa yhdistyy usein taitaville käsitöille ominaisella tavalla arkisuus ja tekninen taituruus.”

Voittopuukon tekijälle taito on osin verenperintöä. Isän puolelta löytyy sukua kainuulaisista puukkomestareista, joiden asiakkaana oli Urho Kekkonen.

Ensimmäisiä nahan leikkaukseen tarkoitettuja hienotyökaluja Otto Kemppainen sai ukiltaan, eläköityneeltä Lemin ja Taipalsaaren eläinlääkäriltä Ossi Kemppaiselta.

Nyt 18-vuotias, Kimpisen lukiota käyvä lemiläistaitaja hurahti puukkoihin viitisen vuotta yläkoulussa.

– Tehtiin koulussa itse ahjo ja sulatettiin alasinta varten rautatiekisko. Ensimmäisen puukon tein vuonna 2012 valmiiseen terään ja vuonna 2015 omaan terään. Nyt on valmistuneiden puukkojen laskuri mennyt jo sekaisin, Otto Kemppainen tunnustaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka