Punaiset ja valkoiset

Hautapaasi löytyy Kotkan Metsolasta. Saksan keisarikunnassa vuonna 1895 syntynyt Willy Heinz eli oikeasti Wilhelm Hussmann kaatui 8. huhtikuuta 1918 punaisten luoteihin Kyminlinnassa. Hän oli yrittänyt pystyttää konekivääriä linnoituksen vallille.
Taistelun tauottua punaiset hautasivat Heinzin. Hautajaiset järjestettiin sisällissodan päättymisen jälkeen.
Willy Heinz kuului vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin johtamaan 3 000 sotilaan osastoon, joka oli noussut maihin Loviisassa.

Veikko Lavi teki 1970-luvulla Willy Heinzin tarinan tunnetuksi laulussaan Balladi Willy Heinzista. Lavi ei uskonut Heinzin edes tienneen, miksi hän soti oudossa maassa. Sisällissodan todelliset syyt eivät näytä olevan kaikkien suomalaisten tiedossa vieläkään.
On valitettu, ettei sisällissodasta ole kerrottu tarpeeksi. Tämä on tietysti aivan kukkuuta. Ansioitunut historiantutkija muistutti taannoin radiokeskustelussa, että sisällissodan tiimoilta on julkaistu jo enemmän kirjoja kuin talvisodasta. Se on totta, että kouluopetus ainakin allekirjoittaneen aikoina sivuutti sisällissodan lyhyesti. Sota jätti suomalaiseen yhteiskuntaan traumat, jotka eivät arpeutuneet talvisodassa, vaikka se yhdistikin kansan.

Lavi törmäsi vaikenemisen kulttuuriin 1980-luvulla Haminassa. Hänen tekstiensä pohjalta tehty Punaiset ja valkoiset -näytelmä tyrmättiin eräillä tahoilla täysin. Sanoittajamestaria syytettiin vanhojen haavojen avaamisesta. Kielteinen palaute tuli nimenomaan valkoista perinnettä edustavilta.
Sanotaan että maailmansotien välisenä aikana Suomessa oli vallalla valkoinen totuus sisällissodasta. 1960-luvulta lähtien punaiset painotukset saivat ylivallan mediassa ja kirjallisuudessa. Sodan nimeksi lanseerattiin kansalaissotaa.
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -kirjat merkitsivät monille pitkään tärkeintä totuutta sisällissodasta. Nyt olisi jo korkea aika hankkia laajempi kuva vuosien 1917–18 tapahtumista.

Sisällissodasta on julkaistu näinä viikkoina paljon juttuja lehdissä. Niistäkin on käynyt hyvin ilmi, kuinka epätasaisista asetelmista valkoiset ja punaiset kävivät sotaa. Ero ei ollut miesmäärissä vaan sotilastaidoissa. Näyttelijöistä, toimittajista ja muista maallikoista tehtiin punakaartin päälliköitä ilman minkäänlaista sotilaskoulutusta. Tiedustelusta ei ollut hajuakaan ja sotureissa oli miehiä, jotka eivät olleet ennen taisteluihin lähtemistä pitäneet käsissään lantatalikkoa vaarallisempaa asetta.
Kun noin 15 000 saksalaista hyökkäsi valkoisten tueksi Etelä-Suomeen, sisällissota oli ratkaistu. Suomalaisten onneksi Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan. Meistä ei tullut kuningaskuntaa ja tuore itsenäisyys astui koko laajuudessaan voimaan. Kansallinen eheytyminenkin eteni vähän kerrassaan.

Väinö Tannerin johtama sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus aloitti jo vuonna 1926. Presidentti Lauri Kristian Relander sairastui vakavasti seuraavana. Tannerista tuli vt. presidentti ja samalla puolustusvoimien ylipäällikkö.
Hän joutui toukokuussa vastaanottamaan vapaussodan muistoparaatin, johon myös suojeluskunnat osallistuivat. Fakta on yleensä jännittävämpää kuin fiktio.

TIMO SIHVO
timo.sihvo@lansisaimaa.fi

Viikon kysymys

Oletko tehnyt etätöitä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä