Rautjärven tilanteeseen vaikuttavat tekijät

Toisin kuin Arvo Vanhakarhu antaa kirjoituksessaan (LSS 30.8.) ymmärtää, maatalouden osalta Rautjärven ravinnekuormitus on vähentynyt.
Aiemmin Rautjärven valuma-alueella, johon kuuluvat myös muiden muassa Salajärvet ja Kaukheimonen, harjoitettiin sangen paljon karjataloutta ja pellot olivat avo-ojitettuja. Karjanlantaa levitettiin ennen myös talvella ja osa ravinteista valui silloin avo-ojien kautta kohtuullisen suoraan vesistöihin.
Nyt maidontuotantoa harjoittaa alueella yksi tila ja sen lisäksi alueella on muutamia hevosia. Maitotila on vuokrannut suuren osan Rautjärven alueen entisten karjatilojen pelloista, ja kaikki tilan aktiivisessa tuotantokäytössä olevat pellot ovat salaojitettuja.
Sadevedet poistuvat pelloilta salaojien kautta ja sitä ennen ravinteet tulevat kasvien käyttöön. Lietelanta levitetään joko pellon pintaan kasvukaudella, josta se tulee suoraan heinäkasvien käyttöön tai levityksen jälkeen kynnetään maahan, jolloin ravinteet sitoutuvat maa-ainekseen.
Soiden ojitus 1960-luvulla toi merkittävästi humusta soilta, ja se näkyy edelleen siinä, että keväällä vedet valuvat nopeasti ojien kautta järviin. Nopeasta vedenliikkeestä johtuen tietty osa humusta kulkeutuu veden mukana myös järviin. Tämän vaikutus näkyi erityisesti tänä (2018) keväänä, kun sateisen vuoden 2017 jälkeen keväällä lumet sulivat lähes kokonaan runsaan viikon aikana, ja sen myötä järven vedet olivat sangen tummia. Ilmastonmuutoksen ja vähäisen routaantumisen myötä tämä on lisääntymässä.
Vapaa-ajan asutus on moninkertaistunut Rautjärven valuma-alueella viimeisten kymmenien vuosien aikana. Aiemmin mökkejä oli muutamia ja nyt niitä on toista sataa. Jokainen mökkiläinen tuo oman lisänsä kuormitukseen ja määrästä johtuen siitä kertyy melkoinen kuormitus.
Rautjärven tilanne on kehittynyt huonoon suuntaa, mutta siihen ei ole yhtä syytä, vaan se on monen osatekijän yhteisvaikutus. On tärkeää, että jokainen meistä rantojen asukkaista ja toimijoista omalla osallaan toimii niin, että järven kuormitus olisi mahdollisimman pieni. Yhdessä voimme edistää niitä toimia, joilla voimme parantaa koko järven tilannetta.
Rautjärven tilanteeseen voimme jokainen vaikuttaa, mutta on tärkeä nähdä kokonaisuus ja sen perusteella määritellä toimenpiteet, joita lähdemme viemään yhdessä eteenpäin.
Nyt on tulevien toimien suunnittelun ja suunnitelman laatimisen aika. Tässä on myös Kaakkois-Suomen ely-keskuksen asiantuntemukselle ja maaseutuohjelman rahoitukselle käyttöä.
Rautjärvi on meidän jokaisen yhteinen asia.

JARI LANTTA
Rautjärven ranta-asukas
Savitaipale

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Kiinnostavatko kuninkaalliset?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä