Kaupat voivat karata yhä kauemmas kyliltä – palvelujen keskittäminen voi pitää lähikaupan paikallaan, uskoo Osuuskauppa Keskimaan entinen toimialajohtaja Veijo Karhula

SUOMENNIEMI Kaupan alan vanha viisaus siitä, että paikalliset palvelut säilyvät vain niitä käyttämällä, joutui hiukan kyseenalaiseen valoon Suomenniemellä viime torstaina.
Seurakuntakodilla pidetyssä tarinatuvassa vieraillut Osuuskauppa Keskimaan entinen toimialajohtaja Veijo Karhula kehotti kuulijoita varautumaan siihen, että kyläkauppa saattaa tulevaisuudessa sijaita 20 kilometrin päässä.
– Vuonna 2000 Suomessa oli noin 800 kyläkauppaa, tänä vuonna 250. Jos tahti ei muutu, viimeinen sammuttaa valot vuonna 2026, Karhula sanoi.

Kauppamäärän laskeva kehityskäyrä on seurausta maaseudun hiljenemisestä.
Kun väki suuntaa yhä kiihkeämmin kasvukeskuksiin, pienille paikkakunnille jäljelle jäävien asukkaiden ostovoima ei enää riitä, vaikka päivittäisostokset tehtäisiinkin aina yhdessä ja samassa kaupassa.
– Pärjätäkseen kaupan on osattava ennakoida tulevaa eikä tappiollista toimintaa saa hyväksyä, Karhula summasi.
Lääkkeeksi kokenut kauppamies tarjosi palvelujen keskittämistä, siis eräänlaisia kyläkauppakeskuksia. Ruokaostosten lisäksi saman katon alta tulisi siis löytyä mahdollisuus täyttää muutkin päivittäistarpeet.
– Eihän meillä Suomenniemellä ole enää palveluja, joita keskittää, kun Mikkelin kaupunki siirtää kaiken pois, kuulijoiden joukosta tuhahdettiin.

Sitäkin arvuuteltiin, tarkoittaako kauppojen sulkeminen perinteisten myymäläautojen paluuta. Karhulan mukaan ei.
– Kauppa-autot eivät enää palaa. Niiden kustannusrakenne on liian raskas, toimialajohtaja evp tiesi.
Sen sijaan tulevaisuus on päivittäistavarakaupassakin verkkotilauksissa ja kuljetuspalveluissa.

Suomenniemen Punkan kylässä syntynyt Veijo Karhula, 71, asuu nykyisin Jyväskylässä, mutta viettää paljon aikaa – melkeinpä puolet vuodesta – myös vanhalla kotitilallaan Suojaveden tuntumassa. Karhula aloitti uransa harjoittelijana Suomenniemen Osuuskaupan myymälässä kirkonkylällä vuonna 1962.
– Juoksupoikana olin. Kahtena vuonna lajittelin muun muassa suomenniemeläisten siemenviljat, hän muisteli.
Tuolloin kirkonkylällä toimivat myös Partosen kauppa ja August Väärän kauppa.
– Vuonna 1880 avattu Väärän kauppa oli Suomenniemen ensimmäinen kauppa. Suomessa oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa 4 400 sekatavarakauppaa, Karhula tiesi kertoa.

Tarinatuvan alustuksen pitänyt Suomenniemen entinen kirkkoherra Matti Wirilander muisteli puheenvuorossaan lapsuutensa kyläkauppaa.
– Sinne tuntui aina olevan tervetullut. Kuulumiset kyseltiin eikä kenelläkään ollut kiire, Wirilander sanoi.
Hän vertasi kokemaansa hiljattain tekemäänsä kauppareissuun isossa marketissa. Ostoslistan tavarat eivät ottaneet löytyäkseen eikä apuakaan ollut tarjolla.
– Se oli melkeinpä tuskainen kokemus. Eihän asiakas enää tunne isoissa kaupoissa samanlaista persoonallista läheisyyttä. Se ei ole työntekijöiden vika. Välittömään palveluun vaan ei ole aikaa. Paitsi tietysti autokaupoissa, Wirilander nauratti kuulijoita.

MATIAS LÖVBERG
matias.lovberg@lansisaimaa.fi

Viikon kysymys

Uskotko, että valtatien 13 parannushanke etenee?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä