Lukijan mielipide: Metsäntutkimuksen kritiikki ihmetyttää

Metsänhoitonyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtajan Suvi Kokkolan tarjoama käsitys metsäntutkimuksen tilasta ansaitsee mielestäni pohdintaa.
Sen mukaan: 1. suomalainen tutkimus on ollut aiemmin maailman laadukkainta, 2. sen kyseenalaistamista ei voi ymmärtää, ja 3. nykytutkijoilla ei tunnu olevan mitään viisautta.
Kyseenalaistamatta ei mikään tiede etene, siitä ei enempää. Hyvä kysymys kuitenkin on, miten laadukasta oli varhempi tutkimus. Laajan tutkijajoukon tuottama ”Uusi metsäkirja” (2006) auttaa vastaamisessa. Sen mukaan 1960-luvulta alkaen Suomen metsäntutkimus keskittyi avohakkuun ja metsänviljelyn menetelmiin. Ymmärrettävää sikäli, että niiden soveltamiseen oli lähdetty ilman vankkaa tutkimustietoa. Tämä kuitenkin ”lopetti lähes kokonaan metsien luontaisen rakenteen ja sen kehityksen tutkimuksen”. Katkos kesti melkein 30 vuotta. Esimerkiksi monimuotoisuuden tutkimus pääsi kunnolla alkuun vasta 90-luvulla.
Tilanne on tasapainottunut. Kohdealueisiin kuuluvat vaikkapa kytkökset vedenkiertoon, metsien hyvinvointivaikutukset ja tietysti ilmastotutkimus. Laveneminen ja monitieteisyys on kai yleisesti nähty eteenpäin menona.
Entä viisauden katoaminen tutkijoista? Väljä väite mykistää. Tutkimusta on aina monentasoista, mutta alan yleismaine lienee hyvä. Helsingin yliopiston metsätieteet ovat nousseet maailman kärkisijoille, vaikka valtion rahoitusta on supistettu.
Tutkijoiden roimimiselle odottaisi selitystä. Ehkä ärsyttää tiedon kertymisen ikuinen keskeneräisyys sekä todistelu ja vastatodistelu tulosten merkityksestä. Todella aihetta huoleen olisi, ellei uutta ilmestyisi eikä sitä tiedeyhteisössä koeteltaisi. Tutkimus olisi silloin niin sanotusti heittänyt veivinsä.
Kirjoitus puolustaa tunteikkaasti metsässä liikkumisesta nousevaa ymmärrystä. Metsään liittyvä työ tai harrastus epäilemättä tuo arvokasta tietämystä. Mutta pätevöittääkö se tutkimuksen arvioijaksi?
Verkosta löytyvä yleisöluento metsien kätketyistä energiaverkostoista havainnollisti itselleni tutkimus- ja maallikkotiedon suhdetta metsäalalla.
Kaltaiseni saapastelijan metsä = puut + niiden lomassa silmiin osuvat otukset ja muut kasvit. Luennoija näyttää, että boreaalisen metsän tropiikki on anturan alla: grammassa maata on sienirihmastoja 30–600 metriä, hyvinkin esimerkiksi 1 000 bakteerilajia.
Ja näiden systeemien toiminnan ja vaikutusten tutkimus on vasta alussa. Esitys onkin myös näyte pitkään laiminlyödyn metsien perustutkimuksen kiinnostavuudesta ja muistutus koko metsän näkemiseen puilta. Vaikka ei näkeminen monesti ilman tutkijoita onnistukaan.

RAINO LAVIKKALA
Helsinki/Savitaipale

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Länsi-Saimaan Sanomien ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

3 kommenttia aiheesta “Lukijan mielipide: Metsäntutkimuksen kritiikki ihmetyttää

  • 30.11.2018 at 07:04
    Permalink

    Hyvä kirjoitus. Metsä on niin paljon muutakin kuin pelkkää puuta. Tuhansien ja taas tuhansien lajien elinpaikka. Pelkkien puukuutioiden sijaan olisi tunnustettava myös kaikki muutkin ekosysteemipalvelut, jotka metsämme tuottavat. Nekin, joita ei voi suoraan euroilla mitata, mikä tuntuu olevan nyky-yhteiskunnassa todella vaikeaa.

    Reply
  • 30.11.2018 at 10:27
    Permalink

    —–Anne Hömppi-Keräselle ja Raino Lavikkalalle kiitos metsäasioiden tarkastelusta laajassa viitekehyksessä tietämyksensä pohjalta. Metsä on todellakin paljon muutakin kuin metsäklusterin tuotantoketjussa yksi irrallinen, mutta keskeisin, jättivoittoja tuottava tuotannontekijä.

    —–Sallimme viedä puumme selluna Kiinaan, mutta kiroamme, jos ”afrikkalainen” kaivoslaki sallii tehdä takapihallemme jättimontun, ja antaa viedä maan rikkaudet pois, edes verottamatta.

    —–Pragmaattisena ihmisenä ja itsekin metsänomistajana näen sen tyhmyyden seuraukset, jonka täysin tarpeeton ja virheellinen metsien käyttö aiheuttaa ympäristöllemme. Useimmat suomalaiset jo näkevät. Mutta en todellakaan olisi, niin kuin virheellisesti, lähinnä selkäni takana, on väitetty, lopettamassa puun käyttöä teollisuutemme tarpeisiin. Sen sijaan, olisin muuttamassa metsäteollisuuden rakennetta puolijalosteesta, eli sellusta sahateollisuuden ja korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi. Enkä kuutiotakaan lisäisi nykyiseen kokonaishakkuusuoritteeseen niin kuin nykyinen hallituksemme haluaa. Paikallisesti päinvastoin. Lisäksi biopolttoaineita puumassasta tekevä teollisuus on käynnissä olevassa energiamurroksessa luontoa tuhoavaa teollisuutta. Eli ei sitä.

    —–Tutkimukset osoittavat, niitäkin on, että jatkuvan kasvatuksen menetelmä antaa alkutuotannossa parhaan katteen. Toistaiseksi virallinen, metsäteollisuuteen ja sen logistiseen järjestelmään sitoutunut asiantuntijuus puhuu edelleen päätehakkuisiin perustuvan ”metsänhoidon” puolesta. Suoritteet sen kertovat. Tämä on vain siten ymmärrettävissä, että koko korjuun logistinen ketju on rakennettu teollisuuden ehdoilla mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Sitä se onkin, mutta vain metsäteollisuudelle. Ei metsänomistajalle, eikä ympäristöllemme.

    —–Kun puhuin virheellisestä metsien käytöstä, esimerkiksi käy, taas kerran, kun paikallislehdessä keskustellaan, Savitaipaleen seurakunnan avohakkuut Hullasmäessä ja Säkniemenlohkon luonnonsuojelualueella, tai hakkuut Suomensalon saaressa. Eikö kirkollisvero ja seurakuntalaisten vapaaehtoinen työ riitä? Onko toiminta mitoitettu liian suureksi? Vaatiiko ”Sananjulistus” tehometsätaloutta? Eikö pelätä, että Kirkon jäsenkato etenee siinä missä metsäkato?

    —–Tarpeettomia luonnon ja ihmisten kannalta ovat myös hakkuusuunnitelmat ja niiden mahdollinen toteutus Lehtisensaaressa Antti Matikan säätiön mailla, herkällä alueella Kuolimon saaressa. Antamatta kirveen iskeä viiteen sataan vuoteen tehtäisiin lapsillemme tuhatkertaisesti suurempi palvelus kuin nopeat pikavoitot. Toisinkin siis voitasiin toimia. Turha muuta on väittää. Kyse on arvoista tässä kohtaa.

    Tuntuukin lähes koomiselta, että maksetaan ”vauvatonneja” kunnassamme ja toivotaan kuntaan muuttavan nuoriapareja. Muuttoa olisinkin voinut uskoa tapahtuvan, jos olisimme pitäneet kiinni lähimetsistämme ja yhäkin tummenevista vesistämme. Etelä-Suomen puhtain ja ympäristöystävällisin kunta, jossa teot näkyvät, olisi voinut olla sellainen vetovoimatekijä, joka nuoria olisi seutukunnalle vetänyt. Siinä kontekstissa kallis valokaapelikin olisi saanut uuden ja tärkeän merkityksen. Nyt väki vähenee kiihtyvällä vauhdilla ja ”sote-uudistus” maakuntamalleineen tyhjentää käytännössä alueen lopullisesti nopeammin kuin arvaammekaan. Ja kunta vain jatkaa olkien kohauttelua ja seuraa katseella toivoen, toivomasta päästyääkin jotain hyviä asioita tapahtuviksi. No toivotaan!

    Reply
  • 1.12.2018 at 11:26
    Permalink

    Arto Bäcklundin kirjoitukseen: minun metsätietämykseni ei ole mainitsemisen arvoista. Kirjoitukseni lähti yleisestä huolesta, että tutkimustiedon väheksyntä suuren maailman malliin voi levitä meillekin. Jos tieto yhteisenä keskustelun pohjana hylätään, piirtelemme Suomen metsälinjauksiakin muutaman miljoonan ihmisen ihan samanarvoisen huutelun pohjalta. Kansalaiskeskustelu metsäasioista on erinomainen ilmiö, se voisi vain noudattaa samaa lähtökohtaa joka koskee tutkijoiden keskinäistä kritiikkiä: täsmennetään ja perustellaan.

    Ev.lut. kirkon metsäpolitiikasta muuten kerrottiin uutisissa 19.10. Kirkon uuden energia- ja ilmastostrategian – työnimellä Hiilineutraali kirkko 2030 – on määrä valmistua alkuvuodesta. Strategialuonnoksen (11.10.) mukaan ”Kartoitetaan seurakuntien omistamien maiden (erityisesti metsien ja soiden) tila hiilivarastoina sekä arvo hiilinieluina. Laaditaan suunnitelma ja annetaan suositus, jonka avulla seurakuntien metsiä hoidetaan kestävästi siten, että niiden tila myös hiilivarastoina ja arvo hiilinieluina paranee.” Arkkipiispan mukaan ”IPCC:n viesti luomakuntamme tilasta on vakava”, ja ”Haluamme olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta konkreettisin toimin. Haastamme omat jäsenemme ja myös muun yhteiskunnan mukaan rakentamaan toivoa”.

    Reply

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Säilytätkö valokuviasi paperilla vai sähköisessä muodossa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä