0

Lukijan mielipide: Lisää pohdintaa Saimaasta, Orjainniemestä ja muista nimistä

Ilmari Kosonen kirjoitti jo aikaa sitten (LSS 11.4.2019, 23.5.2019) mielenkiintoisia pohdintoja paikannimistä.
Olen hänen kanssaan täsmälleen samaa mieltä siitä, että ”kaikilla paikannimillä on taustansa”. On turha väittää, ettei ”nimelle ole selitystä”. On sitten eri asia, löydämmekö me sen selityksen.
Kosonen tuo esiin tärkeitä pohdintoja Saimaan nimestä. Hänen mukaansa Siperiassa asuvien kaukaisten sukukansojemme hantien (ostjakkien) ja mansien (vogulien) kielessä sana ”saj” tarkoittaa isoja vesilintuja. Kososen mukaan Sai- ja Sajajärvet ja -saaret ovat alun perin tulleet kuikkaa tarkoittaneesta sanasta.
Olisi mukava kuulla, mistä Kosonen on tuon tiedon saanut. Vaikka Siperiassa kuikka olisikin ”saj”, on sieltä aika pitkä matka Suomen järven nimeksi. Tämä edellyttäisi sitä, että sana olisi tunnettu myös meillä.
Tästä en kuitenkaan ole nähnyt todisteita. Mielihyvin toivoisin Saimaan nimen selittyvän tällä tavoin. Epäselväksi silti edelleen jäisi tuo nimen loppu -ma(a). Mistä se tulisi?
Mielestäni tähän asti paras selitys Saimaan nimelle on liittää se Suur-Saimaan vanhaan nimeen Lapvesi. Siitähän on tullut nimi myös järven etelärannan pitäjälle (Lapvesi -> Lapveen -> Lappeen -> Lappee).
Voisiko Lapvesi olla ”käännös” tai ”suomennos” Saimaan alkuperäisestä nimestä? Tällä Saimaan taustalla olisi saamen kielen sana Sápmi, josta tulee nykykielen sana saame.
Suomalaiset olisivat tultuaan kääntäneet tämän saamelaisiin liittyneen järvennimen Lapvedeksi. Ajan myötä järven vanha nimi kuitenkin voitti suomalaistuneessa muodossaan Saima(a) tai Saimas.
Kosonen käsittelee kirjoituksessaan myös Savitaipaleen nimeä Koneenselkä. Hänen mukaansa sen taustalla on itämerensuomalainen sana ”kond”, joka tarkoittaisi karuja kalliomaita.
Luulen Koneenselän nimen selittyvän samalla tavoin kuin lukuisat konni- ja konne-nimet Suomessa. Niiden arvellaan pohjautuvan saamen kielen peruraa merkitsevään sanaan.
Kantasaamessa sana oli todennäköisesti ”kontee” ja nykysaamessa ”kodde”. Konteenselkä on helposti muuttunut kansan suussa Koneenseläksi.
Olen Kososen kanssa samaa mieltä siitäkin, ettei ole syytä vieroksua selityksiä, jotka perustuvat ruotsin kieleen. En kuitenkaan näe aihetta siihen, että esimerkiksi Karkaus tai Hyyhkäslampi tulkittaisiin ruotsalaislähtöisiksi (karg, hög) nimiksi. Niille löytyvät luontevat selityksen suomen kielen pohjalta (karkaus, hyyhkä eli hyyhmä).
Sama pätee myös Taipalsaaren Orjainniemen nimeen. On kaukaa haettua väittää sen perustuvan ruotsin kielen sanaan ”horg”, joka tarkoittaa kivikkoryhmää.
Parempi selitys löytyy jälleen saamen kielestä, jossa nykysaamessa oarjji merkitsee länttä. Orjainniemi olisi siten ”Länsiniemi”, jostakin katsottuna. Joissakin saamen murteissa sana merkitsee kuitenkin myös lounasta tai etelää, mutta ilmansuuntaa kuitenkin.
Asinsaari ei myöskään ole varmaankaan ruotsalaislähtöinen (ås eli harju). Koska nimi näyttäisi sisältävän genetiivimuotoisen alkuosan, olettaisin sen perustuvan miehen nimeen. Mikkelissähän on Asilan kyläkin.
Päijät-Hämeen Asikkalan pitäjä sen sijaan lienee saanut nimensä alasaksalaisesta miehen nimestä, joka asiakirjoissa esiintyy muun muassa muodoissa Asik, Asica ja Asico. Suomalaisten suussa se on saanut muodon Asikka, johon on lisätty asutusta merkitsevä -la-pääte.
Suomi on todella saanut vaikutteita monesta kielestä. Meidän valtavan rikas nimistömme on tämän vuorovaikutuksen hieno osoitin.

PETRI HILTUNEN
teologian tohtori, filosofian maisteri, nimistöntutkija
Kouvola

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Länsi-Saimaan Sanomien ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Viikon kysymys

Teetkö kotijumppaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä