0

Suvorovin reitit tulevat tutuiksi – Savitaipalettakin koskettava matkailuhanke on nyt käynnissä

Myös Savitaipaleen Kärnäkoskea liippaava Aleksandr Suvorov -teemainen matkailun kehittämishanke on käynnissä. 1.2.2020– 31.7.2022 aikana toteutettava hanke tekee venäläistä sotasankaria tutuksi myös Etelä-Karjalassa ja muualla Suomessa. Tarkoitus on luoda yhtenäinen kulttuurihistoriallinen Suvorov routes -niminen reitistö.
Hanke on saanut rahoitusta Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC (cross border cooperation)-ohjelmasta. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ohjelmassa pääkumppanina ja edustaa samalla Etelä-Karjalan kuntia.
Suomen puolelta partnereita ovat myös Etelä-Savoa edustava Puumalan kunta, Kaakkois-Suomen ely-keskus ja Väylävirasto. Hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat vielä Pyhän Olavin kilta ja Tykkipursiseura, joiden asiantuntijoista muun muassa Timo Auvinen, Timo Vihavainen ja Jyrki Paaskoski ovat hyviä lähteitä kertomaan Suvorovin sotatoimista ja aikakaudesta.
Venäjältä puolestaan mukana ovat Leningradin alueen museovirasto, ITMO-yliopisto ja Viipurin yritystukikeskus.
 
Muun muassa tällainen karttakuva löytyy alueelta. Infon määrää pyritään lisäämään hankkeen tiimoilta.
 
Hankkeen projektipäällikkö Soile Lehtinen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä uskoo, että reitti tulee kiinnostamaan.
– Aiemmin Itä-Suomen yliopistolla on ollut Suvorov-hanke, jota Etelä-Karjalan liitto on lähtenyt viemään eteenpäin matkailuhankkeena. Suvorov oli Venäjällä tunnettu ja arvostettu sotapäällikkö, joka ei hävinnyt yhtään sotaa. Suomessa hän ei ole niin tunnettu.
Etelä-Karjalan liitossa on pohdittu jo pohjaa hankkeelle, jota Lehtinen palkattiin kuromaan kasaan yhdessä virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikaisen kanssa.
Koronatilanne asettaa omat haasteensa aikatauluun, sillä tiettyjä osuuksia ei päästä suunnittelemaan yhdessä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa rajan ollessa kiinni.
– Kesäkuussa toivottavasti pääsemme pitämään ensimmäisen työpajan tapahtumatuottajien ja matkanjärjestäjien kanssa. Ensimmäinen tapaaminen piti pitää Lappeenrannassa upseerikerholla, mutta koronavirustilanteessa se peruuntui. Palaveri pidettiin Teamsilla, että vähän näimme toinen toisiamme, Lehtinen kertoo.
 
Tapahtumatuottajia on kilpailutettu. Pian on tarkoitus selvittää, että kenen kanssa yhteistyö jatkuu.
– Jos jo loppusyksystä voisi jonkun tapahtuman pitää, Lehtinen jatkaa.
Tarkoitus on, että erilaisissa paikkojen historiaa avaavissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa voisi esimerkiksi opastettujen kierrosten lomassa tai jälkeen syödä ruokia, joita Suvorovin aikaan syötiin.
Reitti tulee ulottumaan Venäjältä Suomen kautta Keski-Eurooppaan. Reitin katsotaan tuovan potentiaalia kulttuuri- ja luontomatkailulle. Suvorovin reitti koostuu kanavista ja linnoituksista, jotka on tehty sota-aikana suojaamaan Venäjän länsirajaa Ruotsilta.
 
Virtuaalitekniikkaa pyritään myös hyödyntämään. Suvorovin jäljillä -minidokumenttisarjan Suomen puolella tehtävä osuus on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Suomalainen kuvausryhmä pääsee Pietariin vasta rajan avauduttua. Sarja tehdään verkossa YouTube-kanavalla esitettäväksi, mutta materiaalista on mahdollista tehdä myös parin kymmenen minuutin mittaisten kokonaisuuksien sarja televisioon. Myös muuta virtuaalista on suunnitteilla.
– Nykyajan trendi on, että asiakas kokee tai osallistuu, Lehtinen muistuttaa.
Esimerkkinä Lehtinen mainitsee Käkisalmen linnoituskierroksen, jonka hän on saanut kokea virtuaalisesti.
– Nyt on tuotteiden rakentamisen vuosi. Ensi vuonna päästään näyttämään, että tällaista on, Lehtinen korostaa.
 
Alueella on tämän kesän aikana tarkoitus kunnostaa laituria ja rakentaa tapahtumakatosta.
 
Savitaipaleen Kärnäkoskella on tämän vuoden aikana tarkoitus rakentaa tapahtumakatosta ja kunnostaa laituria. Myöhemmin tehdään opastauluja eri kielille ja siistitään ympäristöjä kaikissa paikoissa, joihin matkailuväkeä on tarkoitus mennä.
Tulevaisuuden tavoite on, että Suvorov-reitti olisi yksi Euroopan neuvoston kulttuurireiteistä. Tarkoitus on toteuttaa myös vesireittejä tutuksi tekeviä kokonaisuuksia, mutta ensin edetään maata pitkin.
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1 400 00 euroa.
 
Kärnäkosken linnoituksen alueella näytti keväällä tältä.
 
Suvorov-hankkeen taustaa
Keisarinna Katariina Suuri lähetti vuonna 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin rakentamaan linnoitusketjua valtakunnan luoteisrajan suojaksi. Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä on alkujaan tehty Pietarin suojaksi. Se on tärkeä osa alueen historiaa. Suurin osa linnoituksista on myös säilynyt hyvin 1700-luvun lopulta tähän päivään saakka.
Suvorovin tavoitteena oli kaikkien vanhan Suomen kautta kohti Pietaria kulkevien teiden sulkeminen. Teiden risteyskohtiin tai vaikeasti kierrettäviin paikkoihin tehtiin uusia linnoituksia. Vanhoja vahvistettiin. Linnoitusjärjestelmä käsittää Lappeenrannan, Taavetin, Utin ja Kärnäkosken linnoitukset, Kyminlinnan ja Ruotsinsalmen merilinnoituksen Kotkassa.
Suvorov rakennutti Venäjän Saimaan laivastolle oikoreitin Lappeenrannasta Savonlinnaan, koska Puumalansalmi oli Ruotsin hallitsemaa. Nämä avokanavat tunnetaan Suvorovin sotakanavina. Kanavat ovat Kutvele, Käyhkää, Kukonharju ja Teletaipale.
Nyt tekeillä olevan hankkeen tiimoilta Suvorov halutaan tehdä tutuksi ja samalla kertoa kanavien ja linnoitusten historiasta ja virkistyskäytöstä järjestämällä tapahtumia. Myös virtuaaliset keinot otetaan käyttöön.
Lähde: Hankemateriaali.
 
Juttu on julkaistu 28.5.2020 ilmestyneessä Kesäpolku-lehdessä, jonka pääset lukemaan tästä.
 
ANNIINA MEURONEN
anniina.meuronen@lansisaimaa.fi
 
Käy lataamassa mobiililaitteellesi Länsi-Saimaan Sanomien ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.