0

Lukijan mielipide: Hajusteille altistumista pitää vähentää

Puhuttaessa sisäilmaongelmista tulisi kiinnittää myös huomiota siihen, että päivittäin altistutaan tuhansille kemikaaleille mukaan lukien hajustekemikaalit. Kaikkien kemikaalien vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia ei edelleenkään tarkalleen tunneta.
Hajustekemikaalien vähentäminen julkisissa ja yleisissä sisätiloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa on askel terveellisemmän sisäilman suuntaan.
Tuoksuvat pyykinpesuaineet, siivous- ja puhdistusaineet, parfyymit, partavedet, deodorantit, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet, huonetuoksut, suitsukkeet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat terveyshaittoja.

Maailmassa on käytössä tuhansia ihmisen tuottamia synteettisiä kemikaaleja, ja uusia kehitetään jatkuvasti, eikä kaikkien yhdisteiden turvallisuutta voida täysin taata. Koska kemikaalit ovat luonnolle vieraita, osa niistä hajoaa luonnossa hitaasti tai ei ollenkaan. Tällaiset kemikaalit kertyvät luontoon ja ihmiseen aiheuttaen terveysongelmia ja lisääntymishäiriöitä.
Allergia-, iho- ja astmaliitto on tehnyt ensimmäisen suomalaisille suunnatun tutkimuksen tuoksuherkkyydestä 2016. Kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi.
Esiintymisluvut ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta kymmenestä prosentista yli 40 prosenttiin.

Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida tuoksuihin ja hajuihin, ja sen syntymekanismia ei vielä tiedetä.

Ihmisten käyttämät hajusteet rajoittavat monien elämää, työntekoa, opiskelua, harrastamista ja liikkumista.
Tuoksut aiheuttavat yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset muun muassa lääkärikäynteinä, sairaspäivinä, työkyvyttömyytenä ja lääkekuluina.
Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida tuoksuihin ja hajuihin, ja sen syntymekanismia ei vielä tiedetä.
Tuoksuherkkyyttä on selitetty altistumisella kemiallisille vierasaineille, kuten luonnollisille tai synteettisille kemikaaleille, joita elimistö ei pysty käsittelemään. Työpaikan tai asunnon homeongelmien on myös huomattu lisäävään herkistymistä hajustekemikaaleille.

Lääketiede on tunnistanut tuoksuherkkyyden elimelliseksi vaivaksi, jonka oireina ovat muiden muassa äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, aivosumu, huimaus, pahoinvointi ja iho- ja limakalvo-oireet.
Hajustekemikaalit aiheuttavat ongelmia myös monille astmaatikoille, allergisille ja migreenipotilaille.
Kaikilla tulee olla oikeus hajustekemikaalittomaan hengitysilmaan ja oikeus hengittää sairastumatta kotona, työssä, harrastuksissa ja julkisissa sekä yleisissä sisätiloissa ja kulkuneuvoissa.
Torstaina 4. kesäkuuta aukesi Hajustekemikaaleille altistumisen vähentäminen Suomessa -niminen kansalaisaloite. Tarkoitus on saada päättäjät ja muutkin miettimään hajusteiden käytön vähentämistä niiden aiheuttamien ongelmien takia. Aloitteen vastuuhenkilöissä on myös yksi lääkäri, joka on huolissaan hajusteiden haitoista.
Esteettömyys tarkoittaa myös hajustekemikaaleista vapaata hengitysilmaa.

TIINA ARLIN 
Vantaa
Kirjoittaja kärsii itse tuoksuherkkyydestä.

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Länsi-Saimaan Sanomien ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.