0

Pääkirjoitus: Huumekuskeja jää kiinni vielä vähän pienissä kunnissa

Vaikka huumekuskien määrän kasvusta puhutaan valtakunnallisesti yhä enemmän, ilmiö ei ole ongelma Länsi-Saimaan Sanomien levikkialueella. Selvitimme asiaa 2010-luvun osalta Poliisihallituksen tilastojen perusteella.
Kun katsotaan vuosilta 2010–2019 tapauksia, joissa poliisi on saanut kiinni vain huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ajaneen kuskin, löytyy Lemiltä kymmenen vuoden ajalta yhteensä kolme merkintää, Savitaipaleelta viisi ja Taipalsaarelta seitsemän. Siis selvästi alle yksi tapaus per vuosi.
Kun tarkastellaan sekakäyttöä – alkoholi ja muu huumaava aine yhtäaikaa – luvut pysyvät yhtä lailla matalina. Valtaosa rattijuopoista jää siis edelleen kiinni nimenomaan alkoholin vaikutuksen alaisena.

Väistämättä herää kysymys siitä, miten paljon pienissä kunnissa liikkuu rattijuoppoja joko humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisina jäämättä koskaan kiinni.

Edellä listattuja lukuja voidaan pohtia myönteisessä valossa, mutta väistämättä herää kysymys siitä, miten paljon Etelä-Karjalankin pienissä kunnissa liikkuu rattijuoppoja joko humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisina jäämättä koskaan kiinni. Liikenneturvallisuusriski on iso.
Poliisia huumekuskit työllistävät paljon ja samalla työhön on tullut turvallisuutta heikentävä arvaamattomuustekijä. Koskaan kun ei voi tietää, millaisessa mielentilassa pysäytetty autoilija on.
Mitä rattijuoppoihin ja huumekuskeihin tulee, poliisin mukaan valvontaa voisi lisätä. Itse asiassa pitäisikin. Ja nimenomaan muualla kuin maakunnan keskuskaupungeissa. Kirkonkylillä ja kylänraiteilla virkavalta näkyy edelleen harvakseltaan.

MATIAS LÖVBERG
matias.lovberg@lansisaimaa.fi

Käy lataamassa mobiililaitteellesi Länsi-Saimaan Sanomien ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viikon kysymys

Leivotko?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä