Lukijan mielipide: Kirkastuuko Kuolimo?

Kuolimo on kirkastunut huomattavasti viime aikoina. Mitattava näkösyvyys on lähes kaksinkertaistunut noin kolmesta metristä lähes kuuteen metriin. Kirkkaus ei tietenkään

Kapakk'ojan kosteikon jälkeen purkuputkesta otettu vesi on erittäin kirkasta. (Kuva: Kari Kotirinta)

Kari Kotirinta

Kuolimo on kirkastunut huomattavasti viime aikoina. Mitattava näkösyvyys on lähes kaksinkertaistunut noin kolmesta metristä lähes kuuteen metriin. Kirkkaus ei tietenkään sama ole joka paikassa, mutta mittaukset osoittavat, että kirkastuminen on mahdollista suojelutoimin ja luonnon itsensä avustamana. Syitä kirkkauden parantumiseen on monia. Vähälumiset talvet, vähäsateiset kesäkaudet, suo- ja metsäojien ruohikoituminen sekä onnistuneet maa- ja metsätalouden toimet. Myös ilmasta tuleva laskeuma on vähentynyt huomattavasti. Kapakk’ojan kosteikko Olkkolan ranta-alueella on toistaiseksi ainoa Kuolimon alueelle erillisenä toteutettu kosteikko. Se on osoittanut, että tekniikka toimii hienosti. Altaaseen on laskeutunut jo paksu kerros humusta, joka on lähiaikoina poistettava. Ilman allasta humus samentaisi uimarannan vesiä ja koko Pappilanlahtea. Kosteikkoaltaat (yli 100) olivat myös Pien-Saimaan pelastus. Kapakk’ojan kosteikon jälkeen vesi on erittäin kirkasta. Vesistöjen suojelussa asukkaiden toiminnalla on oma tärkeä merkitys. Vastuun kanto on helppoa: emme roskaa luontoa tai päästä kemikaaleja vesistöön. Kuntien jätevedenpuhdistuslaitokset ovat hyvässä kunnossa ja puhdistavat jätevedet puhtaiksi. Ne eivät järveä pilaa. Myöskään juomakelpoiset uima-altaan tyhjennysvedet eivät järveä likaa. Kannattaa siis keskittyä oikeisiin asioihin, joilla Kuolimoa voidaan käytännössä suojella ja veden puhtautta ja kirkkautta edelleen parantaa. Kuolimolle on laadittu Kuolimon vesiensuojelun yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma on tehty osana PISARA-hanketta vuosina 2015–2018. Hanke oli Lappeenrannan seudun ympäristötoimen hallinnoima vesienhoito- ja kunnostushanke. Hankkeen rahoittajina olivat EU:n maaseuturahasto, Kaakkois-Suomen ely-keskus ja Lappeenrannan kaupunki. Tuossa suunnitelmassa on selvitetty Kuolimoa kuormittavat päätekijät, joita ovat valumavesien mukanaan tuoma humus ja ravinteet. Niistä syntyy myös verkoihin ja katiskoihin kerääntyvä limalevä. Suunnitelmassa on määritelty erilaisia suojelutoimenpiteitä, joilla on merkitystä. Suunnitelmat löytyvät muun muassa osoitteesta www.prokuolimo.fi/aineistoja. Tehokkaimpia suojelutoimia ovat kosteikkoaltaat. Uusia kosteikkohankkeita onkin jo valmisteilla. Kosteikko sijoittuu aina jonkun maanomistajan maalle. On tärkeää, että maanomistajat olisivat innokkaasti mukana hankkeissa. Kosteikot pitää suunnitella, kaivuussa tarvitaan koneita ja laitteita, niistä muodostuu pieniä tai suurempia kustannuksia, joiden kattamiseksi tarvitaan rahoitusta. Suojeluhankkeet sisältyvät kunnan ympäristösuojelun strategiaan. Haitallisen suuren pienkalakannan, heinikoiden ja vieraslajien poistoa on tehty ja kannattaa tehdä yhdessä. Rantaheinikot saavat ravinteensa pääasiassa lähimetsien luonnollisista valumista ja karikkeista. Alueemme kauniit vesistöt päätyvät lopulta Kuolimoon, joka on alueen tärkein luontokohde. Me kuntalaiset voimme osallistua hankkeiden toteutukseen talkoilla. Talkootunnit lasketaan usein mukaan rahoitukseen. Puhtaat vesistöt ovat meille tärkeitä, siksi niitä on ilo suojella. Kalat ja jälkipolvet kiittävät. Kari Kotirinta sihteeri, Pro Kuolimo ry Käy lataamassa mobiililaitteellesi Länsi-Saimaan Sanomien ilmainen mobiilisovellus. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löydät täältä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka