Lukijan mielipide | Pitääkö Konstun rantametsä uhrata muutaman tontin takia?

Katariina Hovi

Taipalsaari

Tänään taas kävelin Konstun rantametsässä, kuten olen tehnyt Mikke-kissan kanssa lähes päivittäin keväästä syksyyn jo 16 vuotta.

Meillä on siellä tutut polut, joita pitkin on hyvä kulkea. Näiden polkujen varrella olemme nähneet kuuluisia viitasammakoita, mutta myös usein vaskitsoja ja muita metsän eläimiä.

Kivet, kannot ja juurakot ovat tulleet tutuiksi, veden äärellä on hyvä levähtää.

Keväällä luonto herää eloon ja valon määrä lisääntyy. Alkukesästä lintujen konsertti on mahtavaa kuultavaa. Valo siivilöityy ihanasti puiden lomasta polulle. Alkukesän heleä vihreys on suorastaan huumaavaa.

Uskon, että tästä metsästä on muodostunut vuosien saatossa hyvin tärkeä paikka monelle kulkijalle.

Kesän edetessä vihreän sävyt syvenevät, linnut ja muut eläimet huolehtivat poikasistaan.

Kuljemme varovasti Mikke ja minä, sillä olemme vierailijoita metsän asukkaiden kodissa, mutta kuitenkin sinne tervetulleita, kuten muutkin kulkijat.

Syksyllä metsä hiljenee ja toisenlainen väriloisto ottaa vallan, kunnes metsä luopuu väreistään ja talvi suo luonnolle hyvin ansaitun levon.

Tämä on minun kokemukseni, mutta uskon, että tästä metsästä on muodostunut vuosien saatossa hyvin tärkeä paikka monelle kulkijalle.

Se suo mahdollisuuden rauhoittumiselle, hiljaisuudelle ja nöyrälle kiitollisuudelle, siitä että lähiympäristössämme on näin mahtava paikka, josta voimme kaikki nauttia.

Nyt sen ympärillä on kuitenkin leijunut uhka jo useamman vuoden ajan. Kunta aikoo kaavoittaa alueen.

Olemmeko todellakin valmiita uhraamaan tämän meidän kaikkien kuntalaisten yhteisen keitaan lyhytnäköisen taloudellisen edun ja muutaman tontin vuoksi?

Kannattaisiko kuitenkin ajatella, miten paljon enemmän olemme menettämässä kuin saavuttamassa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka